"Miksi suuri kaupunki työntyy väkisin maaseudulle?" - Tutkimus Lounais-Sipoon alueliitosta koskevien mielipidekirjoitusten argumentaatiosta

Tutkielma käsittelee Lounais-Sipoon alueliitosta koskevien mielipidekirjoitusten argumentaatiota. Työn tavoitteena on selvittää, millaiseksi alueliitokseen liittynyt argumentaatio muodostui vuosina 2006 ja 2007 julkista keskustelua herättäneen kiistan aikana. Tutkielmassa tarkastellaan alueliitosta tapauksena, jota koskevissa mielipidekirjoituksissa pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitys politisoitui ja liitosalueen merkitys määriteltiin uudelleen. Analyysin kohteena ovat Helsingin Sanomissa ja Sipoon Sanomissa alueliitoskiistan aikana julkaistut mielipidekirjoitukset. Tutkimusmenetelmänä käytän Perelmanin argumentaatioteoriaan pohjautuvaa laadullisen analyysin tekniikkaa. Analyysissä painottuvat yhdyskuntarakenteen nykytilaan liittyvät esisopimukset, joissa maankäytön tapoja ja tavoitteita koskevat näkemykset esitettiin itsestään selvinä olettamuksina sekä argumentoinnin taustalla olevan arvoperustan tarkastelu. Alueliitoksen merkitystä arvioidaan tutkielmassa kunnallisoikeuden, kestävän ja eheän yhdyskuntarakenteen sekä tiivistämisen konteksteista käsin. Alueliitosta koskevassa argumentoinnissa oli ennen kaikkea kyse pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen politisoitumisesta. Kannanottojen argumentaatiossa kyseenalaistettiin Helsingin kaupungin ja Sipoon kunnan maankäytön tavat ja tavoitteet. Alueliitoskiistan kuluessa toimijat pyrkivät luomaan konkreettista sisältöä kestävälle ja eheälle yhdyskuntarakenteelle, yhdyskuntarakenteen tiivistämiselle sekä eheyttämisen haasteille metropolialueella. Kannanotoissa politisoituivat myös alueliitosprosessin aikana keskustelua herättäneet Helsingin kaupungin menettelytavat. Menettelytapojen kritiikki pohjautui demokraattisuuden, lainmukaisuuden sekä oikeudenmukaisuuden muodostamaan arvoperustaan. Yhdyskuntarakenteen politisoitumisen seurauksena liitosalue sai kannanotoissa uusia merkityksiä. Se määrittyi argumentaatiosta riippuen osaksi Uudenmaan tai Itä-Uudenmaan maakuntaa, kaupungistumisen uhkaamaksi alueeksi tai metropolipolitiikan vaikutusalueeksi. Argumentaatio osoitti, että vaikka alueliitos konkretisoitui kannanotoissa pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitystä määrittäväksi tapaukseksi, se kytkeytyi myös keskusteluihin maakuntaliittojen jäsenyydestä, kaupungistumisesta ja metropolipolitiikasta. Tiivistämisen osalta argumentaatio keskittyi pääasiassa sen reunaehtoihin ja mahdollisuuksiin Helsingissä ja Sipoossa. Lounais-Sipoon alueliitoksessa oli kyseessä kriittinen kuntajaon muutos, jossa Helsingin ja Sipoon tavoitteet ja arvot olivat erisuuntaiset. Tämän vuoksi vuorovaikutteisuuden muodostamiseen ja ylläpitämiseen olisi tullut kiinnittää alueliitospro-sessin aikana enemmän huomiota. Asiasanat:alueliitos, kestävä yhdyskuntarakenne, eheä yhdyskuntarakenne, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, argumenttianalyys